EXECP
Tutkitusti turvallinen ja tehokas harjoitusohjelma
Opi treenaamaan ja paranna hyvinvointiasi, toimintakykyäsi ja terveyttäsi. Tieteelliseen tutkimukseen perustuva EXECP-harjoitusohjelma on kehitetty erityisesti henkilöille, joilla on cp-vamma. Ohjelman mukainen harjoittelu on tutkitusti tehokasta ja turvallista.
Harjoitusohjelma
Voimaharjoitusten ja venytysliikkeiden opastusvideot ja kirjalliset ohjeet.
Tietoa ja vinkkejä
Tutkittua tietoa liikunnasta ja käytännön vinkkejä liikkumiseen.
EXECP-tutkimus
Tietoa tutkimushankkeesta, tutkijoista ja tutkimustuloksista.
Tutkittua tietoa liikunnasta henkilöille, joilla on cp-vamma
Liikuntavamma ei ole este liikunnalliselle elämäntavalle – päinvastoin! Säännöllinen liikunta parantaa hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä vammasta huolimatta. Tältä sivustolta löydät tutkittua tietoa liikunnasta ja vinkkejä siihen, miten liikettä voi lisätä omaan arkeen.
EXECP-hankkeessa selvitetään voimaharjoittelua sisältävän liikuntaohjelman turvallisuutta ja tehokkuutta lapsilla ja nuorilla aikuisilla, joilla on spastinen cp-vamma. Tutkimuksen tulosten mukaan harjoittelu parantaa motoriikkaa, lihasvoimaa ja liikkuvuutta.
Harjoitusohjelma-sivulta löydät kaikki tarvittavat tiedot harjoitusohjelman toteuttamiseen. Tietoa ja vinkkejä -osiosta löydät paljon muuta hauskaa ja hyödyllistä tietoa liikunnasta ja vinkkejä liikkumisen lisäämiseen.
Fysioterapeutin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten apu on erittäin suositeltavaa liikunnan aloittamisessa. Jos sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä tutkimusryhmään tämän lomakkeen kautta – olemme täällä auttamassa!
Taustatietoa cp-vammasta
Cp-vamma (englanniksi cerebral palsy) johtuu aivovauriosta, joka on tullut sikiökaudella, synnytyksen aikana tai viimeistään varhaislapsuudessa. Lääketieteessä cp-vammasta käytetään myös termiä cp-oireyhtymä (ICD-10: G80). Cp-vammadiagnoosin saa vuosittain kaksi lasta tuhannesta vastasyntyneestä. Aivovaurio vaikuttaa aivojen osaan, joka säätelee liikettä, tasapainoa ja asentoa. Vaurio on pysyvä ja vaikuttaa eri tavalla eri ihmisillä. Joillakin aivovaurio ei juurikaan vaikuta toimintakykyyn, kun taas toinen voi aivovaurion vuoksi tarvita apua kaikissa arkisissa toiminnoissa. Vamman oireita voidaan kuitenkin lievittää hermoston muovautuvuuden vuoksi aktiivisella kuntoutuksella.
Henkilöillä, joilla on cp-vamma, esiintyy erilaisia motorisia häiriöitä. Ensisijaisesti motoriset häiriöt liittyvät asentoon, ryhtiin ja liikkeisiin vaikuttava poikkeava lihasjänteys, tasapainon hallinnan ja koordinaation häiriöt sekä heikon lihasvoiman ja motorisen kontrollin vaikeudet. Cp-vammaa ja sen vaikutusta toimintakykyyn voidaan luokitella eri tavoin. Yleisin cp-vamman muoto on spastinen cp-vamma. Spastisuus tarkoittaa raajojen jäykkyyttä, joka johtuu ylemmän motoneuronin vauriosta aivojen tai selkäytimen alueella. Se aiheuttaa lihaksen jäntevyyden ja vastuksen lisääntymistä. Spastisuuteen liittyy tahdonalaisten lihasten heikkoutta, hienomotorista kömpelyyttä ja isojen lihasryhmien koordinaatiovaikeuksia. Lihasjäntevyyden mukaan cp-vamman yleisimpiä muotoja on viisi. Näitä ovat yhteen raajaan kohdistuva cp-vamma (spastinen monoplegia), toispuolinen cp-vamma (spastinen hemiplegia), alaraajapainotteinen cp-vamma (spastinen diplegia), kolmeen raajaan vaikuttava cp-vamma (spastinen triplegia) sekä kaikkiin raajoihin vaikuttava cp-vamma (spastinen tetraplegia).
Cp-vamman liitännäisoireet kuten liikkumisen vaikeudet, kivut, spastisuus, tasapainovaikeudet, nivelten jäykistymät, fyysinen uupumus, mielialahäiriöt sekä hahmotushäiriöt voivat vähentää fyysistä aktiivisuutta. Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja huono fyysinen kunto ovat merkittäviä riskitekijöitä esimerkiksi ylipainolle ja sydän- ja aineenvaihduntasairauksille. Fyysisesti aktiivinen lapsuus ja nuoruus edistävät fyysistä aktiivisuutta myös aikuisuudessa. Onkin tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset kannustaisivat lapsia ja nuoria, joilla on cp-vamma, liikkumaan.
Kipu on yleistä henkilöillä, joilla on cp-vamma. Erityisesti kipuja esiintyy alaraajoissa. Kipuoireet haittaavat päivittäisiä toimia ja niitä on tärkeä hoitaa jo nuorena sekä ennaltaehkäistä oireiden paheneminen iän myötä. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan mahdollisesti vaikuttaa kipuun. Sen vuoksi onkin erittäin tärkeää, että löytyy itselle sopiva tapa liikkua. Lyhytkin liikkuminen on kivun vähenemisen kannalta hyödyllistä.
Yhteistyössä
Nettisivujen sisällön tuottamiseen ja rakentamiseen ovat tutkimusryhmän jäsenten lisäksi osallistuneet liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijat Veera Lehtinen, Oona Lehtonen, Joona Luotonen, Anna Nuora, Ella Palviainen, Mirabella Tolonen, Iina Tulomäki ja Jessica Viik sekä humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelija Anna Pohjola.
Kiitämme yhteistyöstä Iiro Knollia, joka näyttää mallia voimaharjoitusvideoilla ja -kuvissa.